”Jopa on laiska,
kepeämpi päivä,
sellainen, kun ei viitsi edes viheltää”
sellainen, kun ei viitsi edes viheltää”
Ollakseni
rehellinen: aupparoinnissa parasta on vapaa-aika. Kuten elämässä ylipäätään, hehe. Lasten kanssa on
ajoittain ihan hupaisaa, niiden touhuja on hauska seurailla ja niiden
jutut on välillä erittäin hulvattomia. Kotityöt puolestaan on
kotitöitä, oli maa mikä tahansa. Vapaa-aika on the juttu. Miksikö?
Koska ihmiset. Kesäkaverit.
”Monta kivaa
kesäkaverii,
koluttu miljoona terassii,
ja kokeiltu hupina, montakofisua limoncelloa
kannattaa kumota yhdessä illassa”
koluttu miljoona terassii,
ja kokeiltu hupina, montako
kannattaa kumota yhdessä illassa”
En muista, olenko
maininnut aiemmin, kuinka helppoa täällä on tutustua ihmisiin.
Aluksi on yksi kaveri. Pian tuntee kaverin kaverit, niiden serkut ja
sisarukset, sedät ja tädit. Kaveripiiri laajenee huomaamatta.
Suurin ongelma mulle on nimet, jotka ei jää mieleen ensikuulemalla.
Muistan kasvot melko hyvin, mutta ne samperin nimet! Mulle esittäydytään aina oikealla
nimellä, mutta harvaa täällä kutsutaan oikealla etunimellä.
Kaikilla on lempinimet, jotka on väännetty joko etunimestä,
sukunimestä ja jostain todella randomista. Tuttavapiiriini kuuluu
mm. Hevonen ja Kissa.
”En muista teidän
sukunimiä,
voiko silloin sanoa ”ystävä”?”
voiko silloin sanoa ”ystävä”?”
Monet kaverini –
kuten suurin osa italialaisista – on elokuussa lomalla, joko
ulkomailla tai rannalla. Läksiäislahjankin (jota en osannut
odottaa!) sain hyvissä ajoin. Melkein iski pakokauhu, enhän mä
vielä ole lähdössä! Mutta onhan se totta, etten enää näe
kaikkia kuten kesä- ja heinäkuussa, jolloin viikonloppuisin
lähdimme viettämään iltaa viidellä täpötäydellä autolla.
Eivät sentään
kaikki ole lähteneet lomailemaan. Hyvä niin, sillä huomenna on
Ferragosto, kristillisessä perinteessä Neitsyt Marian kuoleman ja
taivaaseen astumisen juhla. Mun ensimmäinen Ferragosto, jota olen
odottanut pitkään! Ferragosto on italialaisille vähän kuin
juhannus suomalaisille. Kesäjuhla, jolloin kaikki pitävät hauskaa
ja syövät hyvin. Monet suuntaavat meren läheisyyteen. Mä pysyn
sisämaassa ja mikä tärkeintä, hyvässä seurassa. Hyvää
ferragostoa sulle, hyvää ferragostoa mulle!
”Monta uutta
kesäkaverii,
tällaista on ehkä olla nuori:
kerrankin unohtaa kaikki se vakava,
mitä on huomenna ja vittu ikinä”
tällaista on ehkä olla nuori:
kerrankin unohtaa kaikki se vakava,
mitä on huomenna ja vittu ikinä”
Muistanko kaiken myöhemmin? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, aiheeseen kuuluvaa ja kuulumatonta!
Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.