Jääkiekko on nyt
niin ajankohtainen teema, että ihan onnittelen itseäni. Pitää
kyllä myöntää, että eilisen MM-finaalin lopputulos ei
hetkauttanut mua yhtään millään tavalla.
Mainittakoon nyt,
että en erityisemmin pidä jalkapallosta enkä liiemmin jääkiekosta.
Mielummin kirjoittaisin että kyllä, vihaan sekä jalkapalloa että
jääkiekkoa, mutta se olisi jo liian rajua. Joka tapauksessa, en
osaa kummankaan pelin sääntöjä enkä näe itse pelaamisessa
mitään, mikä herättäisi mielenkiintoni. Ja kyllä, olen myös
urheilullisesti jokseenkin lahjaton kaikista näkövinkkeleistä.
Kuten kaikille
lienee selvää, jalkapallo, il calcio, on Italiassa enemmän
kuin vain pallon potkimista. Se on kulttuuria, eikä siitä voi olla
pitämättä. Senpä takia en viitsi ilmaista italialaiselle
mielipidettäni pelistä kovin suorasanaisesti. Jotain
hienotunteisuutta sitä olla pitää, ei mennä tosta noin vaan
toisen henkilökohtaista aluetta torpedoimaan!
Tietenkin oletin,
että au pair -perheessäni olisi toinen toistaan fanaattisempia
jalkapallofaneja. Katin kontit! Ne on kaikki yhtä hulluina
jääkiekkoon, l'hockey su ghiaccio, kuin
suomalaiset. Tähän en ollut varautunut. Missään maailmankolkassa
ei pääse eroon tuosta keppitappelunakin tunnetusta lajista.
Nyt on nimittäin
niin, että laaksossa, jossa perhe asuu, jääkiekko on 33792037x
suositumpi harrastus kuin jalkapallo. Perheen vanhemmat ovat
harrastaneet jääkiekkoa ja itse asiassa tutustuneetkin sen parissa.
Perheen äidin joukkue menestyi aikoinaan kansallisissa
mestaruuskilpailuissa ja olivatpa he olympialaisissakin pelaamassa.
Perheen lapset jatkavat perinnettä ja käyvät jäähallissa
luistelemassa. Kun tarkemmin ajattelee...ihan hupaisaa oikeastaan, vai mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, aiheeseen kuuluvaa ja kuulumatonta!
Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.