Kun tiedossa on
jotain uutta, tapana on kysyä odotuksia. Mutta jos ei odota mitään, ei voi pettyäkään. Onko pettyminen sitten kuitenkaan niin paha? Eikö se juuri ole edellytys
eteenpäin pääsemiseksi? Noh, lähtökohtaisesti en ajatellut
pettyä enkä myöskään odottaa mitään suurensuurta, että KATTELLAAN.
Odotukset ovat
tällä hetkellä lähinnä odottavan malttamattomat. Myönnetään, kyllä mulla
jotain orastavia toiveen tai odotuksen tapaisia on. Päätin listata
niitä, koska naisten lehdissä suositellaan aina listojen tekemistä.
Näitä asioita siis odotan:
- Perheen tapaamista totta kai! Ylipäätään uusien ihmisten tapaamista. (Okei. Tää oli laimee.)
- Ei tarvitse avata finlexiä kertaakaan, ellei koe siihen tarvetta.
- Ruokaa, ruokaa, ruokaa. (Tähän sisältyy myös jäätelö.) En aio nähdä ainuttakaan hampurilaista.
- Suomen kielen opettamista A:lle ja K:lle. Miten? Vinkkejä otetaan vastaan.
- Pienessä kylässä asumista. En ole tottunut sellaiseen. Paikkakunnalla, jonne menen, on varmaan saman verran asukkaita kuin kaupunginosassa, jossa asun Suomessa.
- Pääsen sönköttämään italiaa ja oppimaan sitä lisää.
- Odottelulta välttymistä. En kestä vitkastelua ja tarpeetonta hitautta, mutta epäilenpä, että sitä on luvassa.
- Edelliseen liittyen: odottelun ymmärtäminen, ja vielä laajemmin italialaisten ja heidän elämäntapansa ymmärtäminen.
- Sängyn petaamisen oppiminen. Jos perheessä pedataan sänky italialaisittain, mä en hallitse sitä..ehkäpä mulle opetetaan. Noloa? Ei suinkaan.
- Sitä, mikä mua odottaa. Mitä se sitten onkaan.
Ei tarvii enää kauaa odotella, sillä lähtö on ihan pian, huikeeta!
Hei kaima,
VastaaPoistasatuinpa löytämään blogisi ja jään seuraamaan. Itse asun myös Piemontessa, tosin veikkaan että Torinosta ei edes löydy näin pientä kylää. :)
Tsemppiä matkaan, italialaisten kanssa vaaditaan joustavaa hermorakennetta, se odottelu varmasti tulee tutuksi! Lapsethan on nopeita oppimaan - varmasti heille tarttuu sanoja, kun vaan toistelet. Italialaiseen sängyn petaamiseen en osaa antaa vinkkejä, itse olen hankkinut meidän makuun normaaleja oikeasti pussin mallisia pussilakanoita ja unohtanut ne italialaisten versiot johonkin kaapin perälle...
Moi ja kiitos kommentista! Onpa hauska sattuma, että ollaan samannimisiä ja pian myös molemmat Piemontessa :) Taidan opettaa koko perheelle sanan "pussilakana" elleivät sellaisia käytä... Tervetuloa seuraamaan blogia!
Poista