Merenpäällistä eloa ja lisää turisteilua - Genova 2

Seuraa seikkailuita Genovassa osa kaksi. Ensimmäinen sepustus löytyy täältä. Toinen päivä alkoi mun kohdalla focaccialla, mitenkäs muutenkaan. Italiassa kannattaa aina maistella paikallisia pöperöitä; vaikka focacciaa löytyykin kautta Italian, on se parasta siellä, missä se on syntynyt – siis Liguriassa, jonka pääkaupunki Genova on.

Vatsa täynnä focacciaa oli hyvä aloittaa päivän turistikierros Antarktis-museolla. Lumi ja jää ei kuulu mun suurimpiin mielenkiinnonkohteisiin, mutta koska supertarjouslippupaketin ansiosta meillä oli pääsyliput, kierrettiin museo pikaisesti läpi. Museo oli vähän tieteellisempää sorttia ja mulle kohokohta oli katosta roikkuvat feikkihylkeet.

Museon jälkeen käveltiin satamaa pitkin seuraavaan, meriaiheiseen museoon, Galata Museo del Mareen. Matka museolle ei ollut mikään ihanteellinen sunnuntaiaamuinen, kiireetön kävely meriveden liplattaessa. Lähinnä keskityttiin pitämään laukuista kiinni ja väistelemään ihan fyysisesti päälle käyviä kaupustelijoita. Matkan varrelle osui myös ylempänä kuvassa oleva laiva, joka rakennettiin jotakin (älkää kysykö mitä) elokuvaa varten.

Merimuseo on valtava, viisikerroksinen kompleksi, josta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Mä toteutin itseäni muun muassa kuvittelemalla jauhavani mausteita ja ohjaavani laivaa, mutta ei siitä sen enempää. Kiinnostavinta ja sykähdyttävintä museossa oli osa, joka käsitteli italialaisten maastamuuttoa Atlantin tuolle puolen aika karmivissa olosuhteissa. Kierros päättyi terassiksi rakennettuun kattokerrokseen, josta oli paljon paremmat näköalat kuin edellisenä päivänä testatusta maisemahissistä.

Merimuseon lipunmyynnissä valmistauduttiin seuraavaan kohteeseen, vierailuun satamassa lilluvaan sukellusveneeseen. Ai miksikö valmistauduttiin? Voin paljastaa teille, että käytöstä poistettu sukellusvene voi olla vaaroja täynnä. Ennen vierailua oli täytettävä lomakkeet, joissa kyseltiin henkilötietoja ja vakuutettiin, että me kyllä otamme vastuun itsestämme jos jotakin kamalaa tapahtuu.  Allekirjoitettuja lomakkeita vastaan saimme palomieskypärät (sallikaa mun kysyä, mistä lähtien sukellusveneissä on käytetty kypäriä) ja kypärän alle laitettavat kertakäyttöiset leivontamyssyt. Olin hyvin huojentunut myssystä, olinhan vasta muutamaa minuuttia aiemmin nähnyt yhden mamman haravoimassa täitä jälkikasvunsa päästä. Kuka tietää, kenties lomakkeella olin hyväksynyt myös täivaaran. Myssy päähän ja menoksi!

Sukellusveneen jälkeen alkoi olla luonnollisesti nälkä, joten oli aika syödä vähän lisää focacciaa. Hiilareiden voimalla jatkettiin Kuninkaalliseen palatsiin (alhaalla), joka ei ollut lainkaan hassumpi. Ei hienoin näkemäni, mutta visiitin arvoinen silti. Tsekattiin myös palatsin yhteydessä oleva veistosnäyttely ennen kuin jatkettiin eteenpäin.

Melkoisen intensiiviset kaksi päivää Genovassa tulikin vietettyä. Palatsin jälkeen käveltiin vielä vähän keskustassa. Ajatuksena oli seikkailla kapeilla kaduilla, mutta kun huomattiin olevamme ainoat tunkeutujat prostituoitujen – keskellä iltapäivää – valloittamilla kujilla, etsittiin tiemme ulos labyrintista. Ja pian istuimmekin jo junassa kohti Torinoa.