Meille oli tulossa
perjantaina vanhempani Suomesta käymään. Lähdin töistä vähän aikaisemmin, jotta pääsimme lähtemään lentokentälle, koneen
kun oli määrä laskeutua Milanoon kuuden maissa. Työkaverini kanssa katsottiin
air traffic -sovelluksesta, että kone oli lähtenyt Helsingistä. Oltiin
moottoritiellä, kun viideltä puhelin soi. Kone oli palannut takaisin Helsinkiin
teknisten ongelmien vuoksi. Parempi niin kuin antaa koneen räjähtää ilmassa,
pähkäilimme. Mutta mitä tehdä, kun saapumisajasta tai edes -päivästä ei
ollutkaan yhtäkkiä varmuutta, eikä meidän kannattanut palata kotiin enää tuossa
vaiheessa?
Vaihdettiin moottoritie
tavalliseen, joka vei meidät Candeloon. Siellä haisteltiin hetki historiallisia
tuulia keskiaikaisessa korttelissa. Candelosta jatkettiin Biellaan, joka on
tunnelmallinen, pienehkö kaupunki. Nautittiin aperitiivit vanhan keskustan
aukiolla ja otettiin joku hissin ja ratikan välimalli, joka vei meidät
kukkulalta alas uudempaan keskustaan. Siellä sattuikin olemaan jotkut juhlat,
oli livemusiikkia, ruoka- ja juomakojua, pomppulinnaa… Illallinen syötiin
olutpanimon yhteydessä olevassa ravintolassa, jonka yhdellä seinällä oli ikkuna
panimoon. Illallisessa oli kaksi harmillista miinusta. Yksi: En pidä oluesta. Kaksi:
Välillä paikka muistutti enemmän päiväkotia kuin ravintolaa.
Ilta meni lopulta niin
äkkiä, että vanhempani olivat Italiassa ennen kuin olimme lähelläkään
lentokenttää. Hupsista. Mutta mitä tästä opimme? Välillä kannattaa poiketa
reitiltä. Aika monta upeaa paikkaa vilahtaa ohi, kun paahtaa moottoritietä
kilpaa muiden kanssa.
|
Keskiaikainen kortteli oli melko rauhallinen... |
|
...muutamaa ravintolaa lukuun ottamatta. |
|
Biella
Etualalla olevalla talolla on ikää 700 vuotta - ja siellä asutaan yhä! |
|
Täällä valmistuu Menabrea-olutta. |
|
Panimoravintolan antimia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, aiheeseen kuuluvaa ja kuulumatonta!
Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.