Autolla ajetaan varovarovasti...

Julkinen liikenne ei ole kovin suosittua.

...tai sitten ei. Kun kerroin Suomessa tulevani tänne melkein landelle, multa kysyttiin: ”Kai sulla on auto käytössä?”. Olisi ehkä silloin tällöin, mutta ei kiitos. En aio palata Suomeen ruumisarkussa.

Italia on yksityisautoilun mekka, ikävä kyllä. Liikennemäärät ovat täällä huikeat: onhan asukkaitakin 60 miljoonaa. Vaikka osaisinkin ajaa Suomessa, se ei tarkoita sitä, että kykenisin ajamaan Italiassa. Tiet ovat kovassa käytössä, ja sen kyllä huomaa. Paikoitellen autotiet ovat aika huonossa kunnossa enkä tosiaankaan halua kokeilla, millaista sellaisella on ajaa pimeänä ja sateisena yönä. 

Lisäksi vain sekoittaisin liikenteen, koska olisin ainoa liikennesääntöjen mukaan autoileva. Voin kuvitella ne torvifanfaarit, jotka saisin osakseni. Asiaa ei auta yhtään se, etten ole tottunut käyttämään manuaalivaihteita. Autoni ehkä kivitettäisiin ehkä ei, jos en saisi sitä liikkeelle oikeaan aikaan. Kun vihreä valo syttyy, on liikkeelle lähdettävä välittömästi.

 

Liikenne on myös hieman kaoottista täälläpäin. Ylinopeus on sääntö, ei poikkeus. Kaistoja vaihdellaan miten sattuu ja useimmiten ei malteta pysyä yhdellä kaistalla, vaan mielellään ajetaan kahdella kaistalla yhtä aikaa. Samalla tietenkin puhutaan puhelimessa, paimennetaan takapenkillä istuvia lapsia ja sytytetään tupakkaa. Torinossa liikenne on kuitenkin ehkä koko maan rauhallisinta – näin mulle on sanottu – ja oon sen osittain myös itse todennut. Esimerkiksi Milanossa on jo enemmän kuin HIEMAN kaoottista.

Vähäpäästöinen kisu.

Yksi suurimmista ongelmista liikenteessä on päihteet. Ikävä kyllä jo näiden muutaman viikon aikana oon ollut todistamassa, kuinka totaalisen sekaisin olevat ihmiset lähtevät autoilemaan. Baareissa on isoja ”jos otat, et aja” -tyyppisiä julisteita, joissa selostetaan alkoholin vaikutuksia ja esitetään kaikenlaisia taulukoita siitä, miten jokin määrä alkoholia vaikuttaa tietynkokoiseen mieheen tai naiseen. Ei niillä tietenkään ole mitään vaikutusta.

Ei siis mikään ihme, että tässä maassa tapahtuu kolari joka 16. sekunti (näin olen joskus jostain lukenut). Mä pysyttelen autossa toistaiseksi matkustajan roolissa. Monilla kavereilla on auto ja enemmän kokemusta täällä ajamisesta, joten ajaminen ei ole mulle millään tavalla välttämätöntä. Ja onneksi mun kuskit (haha) on järkeviä ja taitavia!

Kuva tän päivän retkeltä. Olisin ottanut kuvan iltapäivän ruuhkasta, mutta ukkonen pääsi yllättämään ja pysyttelin rankkasateelta suojassa.