Rekisteröityminen, osa II

Duomo, Messina

Kerroin teille aiemmin tällä viikolla yrityksestäni rekisteröityä kunnanvirastossa. Kuten muistanette, se jäi yritykseksi. Tänään päätin kokeilla onneani uudelleen.

Onnea oli sikäli, että tällä kertaa toimisto oli auki täsmälleen kuten nettisivuilla oli ilmoitettu. Astelin tyytyväisenä sisään ja katselin ympärilleni. Missään ei neuvottu, minne kerrokseen olisi pitänyt mennä. Eikä siinä mitään, mutta missään ei myöskään ollut ketään jolta kysyä. Päätin mennä yläkertaan.

Jos en olisi paremmin tiennyt, olisin voinut kuvitella olevani 1950-luvun kunnantoimistoja esittelevässä näyttelyssä. Samanlaisia toimistoja olin nähnyt ennenkin – museoissa. Ylätasanteellakin pohdin tovin. Edessäni oli muun muassa avoimet ovet tyhjään poliisin toimistoon. En vieläkään nähnyt ainuttakaan ihmistä.

Yhden oven takaa löytyi etsimäni toimisto. Esitin asiani ja rouva kääntyi ystävämme googlen puoleen. Kaikesta huolimatta toimistossa oli kuitenkin tietokone. Okei, siihen oli kiinnitetty ”sähköposti ei toimi” -lappu, mutta eihän kunnanvirastossa välttämättä sähköpostia tarvita. Aikansa tietokoneen ruutua tuijotettuaan rouva totesi, että hänen kohdalleen ei ole koskaan sattunut vastaavaa tapausta. Ulkomaalainen kunnantoimistossa.

Toisin sanoen rouva ei tiennyt yhtään mitään rekisteröitymisestä. Hätäpäissään keksi, että minun olisi pitänyt rekisteröityä lentokentällä (kyllä, lentokentällä), nyt asialle olisi myöhäistä tehdä enää mitään. Rouva soitti pari puhelua saadakseen konsultointia ja totesi lopulta, että kaikki on selvää. Minun ei tarvitse tehdä mitään, paitsi pitää hauskaa. 

Duomo, Messina

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä en ollut visiitin jälkeen kovin vakuuttunut ja niinpä otin yhteyttä suurlähetystöön. Sieltä vahvistettiin, että rekisteröidyttävä on, jos aikoo oleskella maassa yli kolme kuukautta. Koska en haluaisi oleskella maassa laittomasti, jossain vaiheessa pitänee palata rouvan luokse kunnantoimistoon. Vaihtoehtoisesti voin välillä käydä ulkomailla, jolloin Italiaan palattuani saan taas olla täällä kolme kuukautta. Jälkimmäinen kuulostaa paremmalta, ja ennen kaikkea yksinkertaisemmalta…