Koulua ja joulua

Ciao! Nyt on viikon ensimmäinen arkipäivä ja A:n viimeinen kouluviikko ennen kesälomaa. Vein A:n kouluun aamulla. Mikä näytelmä kouluun saapuminen ja sieltä lähteminen onkaan! Myös aamulla heräämiseen pitää vähän totutella... Muutaman vuoden ajan olen onnellisesti nukkunut, kun muut lähtevät kouluun ja töihin. Nyt, kun herää seitsemän jälkeen, päivä tuntuu loputtomalta.

Kouluun kävellään käsi kädessä vanhemman kanssa (söpöä!) tai sinne saavutaan autolla. Me mennään kävellen, koska matka on lyhyt. Ennen koulua on liikenneympyrä ja sen reunalla yhden suojatien kohdalla huomioliiviin (varustettu tekstillä "kansalaisten suojelu") pukeutunut mies, jonka tehtävä on pysäyttää autot, jotta lapset saavat turvallisesti ylittettyä tien. Huvittavaa, täällä pikkukylässä, jossa liikenne on olematonta! Vielä huvittavampi oli tämä urheasti kansalaisia suojeleva mies, joka oli sonnustautunut samanlaiseen sulkahattuun kuin Peter Pan.

Koulun portilla on tungosta aamulla, koska kaikki vanhemmat, lapset ja autot pyörivät siinä ja odottavat koulun porttien aukeamista. Vasta, kun oma lapsonen on turvallisesti astunut koulun ovesta sisään, voi lähteä. Niin erilaista kuin Suomessa! Lapsia pidetään todella tarkasti silmällä. Sitten sama tungos toistuu iltapäivällä, kun koulu loppuu. Tänään koulun loputtua tapasin myös opettajan, jotta voin hakea A:n koulusta kun naamani on nähty. Mutta se ei riitä. Asiasta kirjoitettiin viesti myös johonkin reissuvihkon tapaiseen ja liitteeksi laitettiin kopio ajokortistani.

Kaiken lapsikeskeisyyden lomassa jäin ihmettelemään sitä, miten rankkoja koulupäivät ovat. A on 6-vuotias ja käy ensimmäistä luokkaa. Koulureppu on 2/3 hänen pituudestaan ja ainakin tänään niin painava, että hän ei selviä repun kanssa yksin kouluun. Koulupäivä alkaa 8:15 ja loppuu 16:15, maanantaista perjantaihin. Keskipäivällä on puolentoista tunnin ruokatauko. Liikuntaa tai muita vastaavia höntsäilytunteja ei juuri ole, vaan koulupäivät ovat pulpetissa istumista. Lapsiparat! Samaa mieltä on myös D, jonka kanssa asiasta juttelin.

Nyt kun aloin muistella, Suomessa ensimmäinen ja toinen luokka ala-asteella olivat aika leppoisia. Äidinkieli, matematiikka ja ympäristöoppi (onkohan ton aineen nimi edelleen noin antiikkinen??) olivat kai ainoat oikeat oppiaineet, niiden lisäksi oli kuvista, liikuntaa, musiikkia ja käsitöitä. Suomen ala-asteen ekat luokat on pikemminkin leikkikoulu italialaiseen ala-asteeseen nähden. A opiskelee italiaa, englantia, matikkaa, maantietoa, historiaa...

Alla muutama kuva tältä päivältä, kun olin tutustumassa mestoihin. Aika jouluinen tunnelma, eikö?

Varokaa katolta putoavaa lunta!! Tärkeä huomio paikassa, jossa on lunta muutaman säälittävän kerran vuodessa.

Joulupukki, Babbo Natale, viettää näköjään kesän Italiassa.